lauantai 5. maaliskuuta 2011

Vaalikoneista, puolueista ja mediakikkailusta

Sattuipa sopivasti, että ensimmäisten kommenttien joukossa oli mielipiteitä vaalikoneista. Juuri pari päivää sitten väittelin ystäväni kanssa vaalikoneista ja siitä, että äänestetäänkö vaaleissa puoluetta vai henkilöä. Lisäksi keskustelua herätti puolueiden rehellisyys vaaleissa. Pitävätkö he lupauksensa, vai onko vaaliohjelmissa niin koreasti runoillut sanankäänteet vain puppua?

Ensiksi sanon aivan suoraan, että minusta vaaleissa kyllä äänestetään puoluetta. Puoluekuri ja ties mitkä syyt ajavat kansanedustajan äänestämään puolueensa tahdon mukaisesti, vaikka se olisikin hänen omia näkemyksiään vastaan. Puoluekurin olemassaolo usein kyllä kiistetään, mutta miten muuten voisimme selittää sen, että vaalien alla kampanjoidessaan ehdokas on sanonut yhtä ja tekee sitten eduskunnassa muuta?

Tähän liittyy toinen pointtini: ehdokkaat selvästi valehtelevat vaalikoneissa. Tein myös itse muutaman vaalikoneen, vaikka tiedän ketä aion äänestää. Suurin osa minulle parhaiten sopivista ehdokkaista kyllä niin sanotusti sopi kuvaan. Seassa on kuitenkin aina muunmuassa Kokoomuslaisia, jotka lupailevat suuria opintotuen korotuksista aina rikkaiden verotuksen kiristämiseen. Niin varmaan. Ehkä yhden ehdokkaan mielipide voikin erota muista, mutta järkevä äänestäjä ottaa huomioon sen, että yhden ihmisen ääni tuskin kuuluu.

Muutenkin tuollainen äänestäjien huijaaminen ärsyttää minua suuresti. Lisäksi erilaiset mainokset ja kaikenlaiset julkisuuden saanti kikat ovat usein säälittäviä ja kieroja keinoja äänestäjien kalastukseen. Eteenkin Kokoomuksen vanha slogan: Työväen puolue, saa vereni kiehumaan. Mistä kohtaa Kokoomus on työväen puolue? Kyllähän sitä vaalien aikaan luvataan kaikenlaista, mutta totuus on aivan muuta eduskunnassa. Tottakai myös muilla puolueilla on samanlaisia taipumuksia. Ihmettelen vain, miten samat puolueet kerta toisensa jälkeen keräävät paljon kannatusta. Eivätkö ihmiset osaa ynnätä asioita a ja b? Eivätkö he näe niiden välistä korrelaatiota?

Lisään vielä ajatuksia edellä mainitsemaani mainonnan (väärin)käyttöön. Kokomuuksen vaaliohjelma on selvästi suurella rahalla tehty ja tarkkaan mietitty kokonaisuus. Termi "Paremminvointivaltio" on ensiksikin sanomalehtien mukaan kopioitu Pertti Arajärveltä ja toiseksi mauton. Paremminvointivaltio kenelle, kysyn minä? Sivulla 2 näkyvä kuva (joka muistuttaa lentokoneiden aikataulua) on jotenkin korni. Siitä löytyvät koreat termit, kuten "itsekkyys-cancelled (peruttu) ja kieroilu-cancelled (peruttu) eivät minusta kyllä kuvaa Kokoomusta puolueena. Tämän lisäksi seuraavalle sivulle on oikein läiskästy kokokuva kultapoju Kataisesta ja koko komeus on vielä kuorrutettu suomalaisuutta kuvaavilla kuvilla. Muun muassa suomen lipun käyttö on melko mautonta ja etten sanoisi Persujen kopioimista. Heiltä nyt suomen lipun liikakäyttöä jopa odottaa, mutta että Kokoomus... Kokoomukselle on kuitenkin pakko nostaa hattua, sillä vaaliohjelma on kuitenkin varmasti hyvinkin puhutteleva tietyille ihmisryhmille ja ajaa asiansa. Harmi vain, ettei kaikilla puolueilla ole varaa tuottaa tuollaista kallista vaaliohjelmaesittelyä.

Julkisuuden (väärin)käyttöön on syyllistynyt myös Vasemmistoliitto, joka sanomalehtien mukaan on palkannut Putous-ohjelmasta tutun sketsihahmo Timo Harjakaisen esiintymään joissain vaalitilaisuuksissaan. Pakko sanoa, että temppu on surkea yritys kalastella ääniä. Luulin, että edes Vasemmistoliitto olisi erilainen, mutta ei.

Tulipas taas kirjoitettua oikein sydämestä. Lupaan paneutua seuraavaan postaukseen syvemmin, nyt oli vain päästävä purkamaan poliittinen ahdistukseni. Jotenkin ystäväni tyhmyys (pahoittelen) on jäänyt kalvaamaan. Nähtävästi niitä naiiveja ihmisiä, jotka luulevat, että vaalikoneista löytyy Suomen kansan pelastaja...

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Vaihtoehto massamedialle

Hei kansalaisveljet ja -siskot! Olen näin vaalien lähestyessä päättänyt perustaa blogin, johon kerään pääasiassa omia näkemyksiäni tämän päivän politiikasta ja yhteiskunnasta. Luvassa on siis yhteiskunnallisten epäkohtien listaamista, kehitysideoita, omia mielipiteitäni puolueista ja niin edelleen. Ketään henkilöä (tai puoluetta tai yhtiöitä) vastaan ei ole tarkoitus hyökätä. Minusta julkisuuden henkilöinä poliitikkoja kuuluukin arvostella, sillä vain niin voidaan saada aikaiseksi kriittistä keskustelua. Kriittinen keskutelu vain usein tulkitaan kunnianloukkauksina ja ties minä rikoksina. Sananvapaus on minusta vain kulissi, jos henkilö ei voi sanoa mielipiteitään ilman rangaistusta. Miksi muuten kirjoittaisin tätä anonyymisti?

Tavoitteeni on herättää keskustelua ja saada ihmiset pohtimaan asioita. Etenkin mitä puoluetta he äänestävät. Kansalaisen velvollisuus on olla selvillä puolueiden vaaliohjelmista ja äänestää sitä puoluetta, minkä hän kokee ajavan juuri hänen asiaansa parhaiten. Ei siis pidä luottaa massamedian luomaan julkisuuskuvaan, joka on vähintäänkin yksipuolinen. Termi massamedia siksi, että on olemassa muutakin mediaa, kuin MTV3 ja Helsingin sanomat, jotka haiskahtavat pahasti puolueellisilta.

Esimerkiksi viime Yliopistolehdessä oli artikkeli Sauli Niinistöstä. Otsikko oli "Mies, johon ei paska tartu". Aika sopivaa. Oletteko huomanneet, ettei massamedialla Kokomuuksen kultapojista (Niinistöstä, Kataisesta ja Stubbista) ole juurikaan pahaa sanottavaa. Suomen syntipukista Matti Vanhasesta löytyi kuitenkin vaikka mitä törkyä, eikä SDP:kään ole jäänyt osattomaksi. Kuitenkin Perussuomalaisten Soini tuppaa kyllä saamaan kritiikkiä mediassa, mutta osaa kansansuosion avulla kääntää sen  edukseen. Krittiikki on enimmäkseen muiden puolueiden jäsenten kommentteja ja mielipiteitä. Eihän media ala kritisoimaan kansan suosikkia...

Jokatapauksessa tämän merkinnän tarkoitus on saada juuri Sinut pohtimaan massamedian vaikutusta juuri Sinun mielipiteisiisi. Äänestätkö tunnettua ehdokasta, jonka olet bongannut juorulehtien palstalta vai oletko itse ottanut selvää ehdokkaista, ja päätynyt siten äänestämään jotakuta hänen arvojensa ja mielipiteittensä, eikä hänen julkisuuskuvansa perusteella?